Silmä näkee valon. Keho lukee sitä.

Ajattelen valoa tilan kautta. Mihin se osuu, mitä se nostaa esiin ja mitä se jättää varjoon. Miten se muuttaa materiaalin, mittakaavan tai tunnelman.

Valolla on kuitenkin biologinen vaikutus meihin: se tekee meille jotain myös silloin, kun emme tietoisesti kiinnitä siihen huomiota.

Silmä tekee muutakin kuin näkee.

Tunnemme silmän verkkokalvolta tapit ja sauvat, joiden avulla näemme värit, muodot ja ympäröivän maailman. Näiden lisäksi verkkokalvolla on melanopsiinia sisältäviä valoherkkiä gangliosoluja, ipRGC-soluja. Niiden kautta valo osallistuu muun muassa vuorokausirytmin, vireyden ja melatoniinin erityksen säätelyyn. Siksi silmään tuleva valo ei ole keholle vain visuaalista informaatiota. Se kertoo myös jotain olennaista ympäristöstä: onko nyt päivä vai yö.

Sama valo ei kuulu jokaiseen hetkeen.

Kansainvälinen asiantuntijakonsensus suosittelee terveiden aikuisten sisäympäristöihin päivällä vähintään 250 melanopic EDI luxia silmän tasolla. Illalla, kolmen tunnin aikana ennen nukkumaanmenoa, suositus putoaa alle 10:een ja nukkuessa alle yhteen.

Kyse ei siis ole vain siitä, kuinka paljon valoa huoneessa on. Merkitystä on sillä, millaista valoa silmä vastaanottaa ja mihin aikaan. Päivällä valoa tarvitaan paljon, ja päivänvalo on siihen paras lähtökohta. Illalla valon tehtävä muuttuu.

Tämä näkyy myös tutkimuksissa. Yhdessä kontrolloidussa tutkimuksessa tavallinen huonevalaistus ennen nukkumaanmenoa viivästytti melatoniinin erityksen alkamista 99 prosentilla osallistujista verrattuna hyvin hämärään valaistukseen. Melatoniinin erityksen kesto lyheni noin 90 minuuttia. (Lähde. kt alta)

Huomaan tämän päivittäin: kirkas ja tasainen valo tuntuu myöhään illalla huomattavasti voimakkaammalta kuin matalalle sijoitettu, pehmeä valo.

Suunnittelen valoa myös ajassa. Suunnittelijana en siksi ajattele kotia yhtenä valaistustilanteena.

Aamulla valo voi herättää tilan. Päivällä keinovalo täydentää luonnonvaloa. Illalla valon määrä vähenee, sen painopiste voi laskea ja ympärille saa muodostua enemmän varjoa. Se tarkoittaa sitä, että ymmärrämme valon olevan osa ympäristöä, jossa kehomme elää.

Valo, jonka suunnittelemme tilaan, päätyy aina myös ihmiseen.

Lähteet:

Brown, T. M. et al. (2022). Recommendations for daytime, evening, and nighttime indoor light exposure to best support physiology, sleep, and wakefulness in healthy adults. PLOS Biology.

CIE (2024). CIE Position Statement on Integrative Lighting: Recommending Proper Light at the Proper Time, 3rd Edition. Gooley, J. J. et al. (2011).

Exposure to room light before bedtime suppresses melatonin onset and shortens melatonin duration in humans. Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism.