Voiko tunnelman suunnitella?

Miksi yhdessä tilassa haluaa viipyä ja toisesta lähteä lähes huomaamattaan pois? Usein emme kiinnitä huomiota itse valoon, vaikka juuri se muuttaa tapaamme kokea ympäristöä.

Kun astun tilaan, huomaan usein ensimmäisenä sen tunnelman. Vasta sen jälkeen alan purkaa, mistä kokemus syntyy.

Mihin katse hakeutuu? Mikä jää varjoon? Kuinka kirkkaalta tila tuntuu? Miten valo osuu materiaaleihin ja kasvoihin?

Tuntuuko tila avoimelta, intiimiltä, rauhalliselta vai aktiiviselta?

Valolla on tässä yllättävän suuri rooli.

Parhaimmillaan tila saa meidät jäämään. Joskus käy päinvastoin.

Pari viikkoa sitten menin ravintolaan, jota olin halunnut kokeilla. Tila ihan kaunis, materiaalit etnisiä ja kokonaisuus sellainen, josta olisin halunnut pitää. Vähän jopa marokkolaista tunnelmaa. Mutta istuttuani hetken pöydässä huomasin, etten viihtynyt.

Valoa oli liikaa –ja se oli väärissä paikoissa. Tila tuntui levottomalta ja paljaalta.

Katse ei löytänyt paikkaa, johon pysähtyä, eikä pöydän ympärille syntynyt sitä omaa pientä maailmaa, jota ravintolassa kaipaan.

Lopulta lähdin pois.

Onnistunut tunnelman suunnittelu. Tila voi olla osa brändiä.

Aesop on kiinnostava esimerkki siitä, kuinka pitkälle tämän ajatuksen voi viedä.

Brändin myymälät eivät noudata yhtä kaikkialle kopioitavaa sisustuskonseptia. Jokainen tila reagoi sijaintiinsa, arkkitehtuuriinsa ja paikallisiin materiaaleihin. Silti niiden maailmassa on jotain tunnistettavaa. Valo on osa tätä kokemusta. Aesop itse kuvailee myymälöitään moniaistisina ympäristöinä, joissa myös valon ja varjon tapa laskeutua tilaan on osa kokonaisuutta.

Minusta juuri tässä on kiinnostavan tilasuunnittelun ydin.

Brändi-identiteetin ei tarvitse tarkoittaa sitä, että jokainen tila näyttää samalta. Se voi tarkoittaa sitä, että jokainen tila tuntuu samalta maailmalta – eri tavalla kerrottuna.

Kodin ei tarvitse viestiä brändiä, mutta sen pitää tukea ihmistä, joka siellä elää. Hotellin aula voi kutsua pysähtymään. Koruliikkeessä valo voi rakentaa arvokkuutta, ohjata katseen tuotteeseen ja saada materiaalin säihkymään. Ravintolassa sama määrä valoa väärässä paikassa voi hävittää intiimiyden kokonaan.

Siksi en aloita valaistussuunnittelua kysymällä, kuinka monta valaisinta tila tarvitsee.

Aloitan kysymällä:

Miltä täällä pitäisi tuntua?

Valaistus osana brändiä.

Aesop myymälä, Singapore

Edellinen
Edellinen

Valoarkkitehdin 10 käskyä – näin hyvä valaistus muuttaa tilan

Seuraava
Seuraava

Koti näyttää erilaiselta kello 8 ja kello 20