Valaistussuunnittelu on sijoitus – näin hyvä valaistus vaikuttaa kiinteistön arvoon, myyntiin ja kustannuksiin
Mitä hyvä valaistus maksaa – ja mitä se tuottaa?
Kun rakennushankkeen budjettia käydään läpi, valaistus näyttää helposti yhdeltä kuluriviltä. Valaisimet maksavat. Valaistussuunnittelu maksaa. Ohjausjärjestelmä maksaa. Asennus maksaa.
Silloin on aivan aiheellista kysyä: mitä tällä rahalla oikeastaan saadaan?
Minusta valaistusta pitäisi tarkastella samalla tavalla kuin muitakin rakennukseen tehtäviä pitkäaikaisia ratkaisuja. Ei pelkkänä hankintahintana, vaan sijoituksena. Hyvin suunniteltu valaistus voi vaikuttaa siihen, miltä kiinteistö tuntuu, miten tuotteet koetaan, kuinka ihmiset käyttäytyvät tilassa, miten henkilökunta pystyy työskentelemään – ja lopulta myös siihen, kuinka paljon tila pystyy tuottamaan.
Voiko valo nostaa kiinteistön arvoa?
Valon arvoa on pystytty mittaamaan myös euroissa.
Manhattanilla tehdyssä tutkimuksessa analysoitiin yli 5 000 toimistotilaa ja niiden päivänvalon määrää. Kun muut vuokratasoon vaikuttavat tekijät pyrittiin vakioimaan, hyvän päivänvalon tiloihin liittyi noin 5–6 prosentin vuokrapreemio verrattuna tiloihin, joissa päivänvaloa oli vähän.
Tämä on minusta kiinnostava havainto rakennuttajalle.
Se ei tarkoita, että lisäämällä projektiin paremmat valaisimet rakennuksen myyntihinta nousisi automaattisesti kuusi prosenttia. Sellaista lupausta ei voi tehdä.
Se kertoo jostakin olennaisemmasta: markkina voi olla valmis maksamaan valon tuottamasta tilallisesta laadusta.
Kun rakennetaan asuntoa, hotellia, toimistoa, ravintolaa tai muuta arvokasta kiinteistöä, valaistus ei siis ole vain se viimeinen tekninen kerros, jolla saadaan riittävästi lukseja lattialle. Se on osa sitä, minkä arvoiseksi tila koetaan.
Entä jos tilan tehtävä on myydä?
Kaupallisessa tilassa valaistuksella on vielä suorempi yhteys rahaan.
Klassisessa 108 myymälää käsittäneessä tutkimuksessa päivänvaloa kattoikkunoiden kautta saaneiden myymälöiden myynti oli selvästi korkeampaa kuin vertailukelpoisissa myymälöissä ilman kattoikkunoita. Tutkijat kontrolloivat muun muassa myymälän kokoa, ikää, aukioloaikoja ja sijaintiin liittyviä tekijöitä.
Alkuperäisessä analyysissä ero oli poikkeuksellisen suuri: mallin mukaan päivänvalollisiin myymälöihin liittyi keskimäärin noin 40 prosenttia korkeampi myynti.
Lukua ei pidä siirtää sellaisenaan toiseen myymälään tai käyttää lupauksena valaistuksen tuotosta. Tutkimuksen tekijät itsekin nostivat esiin mahdollisia muita selittäviä tekijöitä.
Mutta suunta on kiinnostava: valo ei ole kaupallisessa ympäristössä neutraali asia.
Myös keinovalaistuksesta tehdyissä kenttätutkimuksissa valaistus on muuttanut asiakkaiden käyttäytymistä. Lisävalaistus tuote-esillepanoissa on saanut asiakkaat lähestymään ja käsittelemään tuotteita enemmän. Toisessa myymälätutkimuksessa kirkkaampi valaistus sai asiakkaat tutkimaan ja koskettamaan enemmän tuotteita.
Hyvä valaistus ei ole taikatemppu, joka nostaa kassamyyntiä tietyllä prosentilla. Se on yksi niistä ympäristön keinoista, joilla voidaan vaikuttaa asiakkaan huomioon, kokemukseen ja käyttäytymiseen.
Tuote voi näyttää valossa arvokkaammalta – tai halvemmalta
Valo vaikuttaa myös siihen, miten arvioimme näkemäämme.
Tutkimuksissa valaistuksen voimakkuuden, värilämpötilan ja valon hajonnan on havaittu vaikuttavan muun muassa tuotteen koettuun esteettiseen, symboliseen, toiminnalliseen ja laadulliseen arvoon.
Tämä on yksi syy siihen, miksi saman materiaalin, huonekalun, vaatteen tai ruoka-annoksen voi kokea kahdessa tilassa täysin eri tavalla.
Jos yritys on käyttänyt paljon rahaa arkkitehtuuriin, materiaaleihin, kalusteisiin, tuotteisiin ja brändiin, mutta niitä valaistaan huonosti, osa tehdystä investoinnista jää yksinkertaisesti näkymättä.
Valo on se, joka näyttää asiakkaalle, mistä hän on maksamassa.
Ravintolassa ei myydä vain ruokaa
Ravintolassa asiakas ostaa annoksen lisäksi kokemuksen.
Valaistus osallistuu siihen, tuntuuko tila intiimiltä vai levottomalta, laadukkaalta vai arkiselta, houkutteleeko pöytä jäämään vai syömään nopeasti ja lähtemään.
Eräässä ravintolatutkimuksessa valaistuksen ja musiikin pehmentäminen sai asiakkaat viipymään pidempään ympäristössä ja arvioimaan ruoan miellyttävämmäksi.
Tämä on hyvä muistutus siitä, että kaupallisessa valaistuksessa tavoite ei välttämättä ole enemmän valoa.
Tavoite on oikea valo oikeaan liiketoimintaan.
Fine dining -ravintolan, hotellin aulan, supermarketin ja kahvilan pitäisi saada ihmisessä aikaan erilainen käyttäytyminen. Siksi niitä ei myöskään pitäisi valaista samalla logiikalla.
Entä tila, jossa asiakkaan pitäisi rauhoittua?
Ajatellaan hammaslääkärin vastaanottoa.
Siellä valaistuksen kaupallinen tehtävä on aivan erilainen. Odotusaulassa ei tarvitse saada asiakasta ostamaan lisää, vaan vähentää ympäristön aiheuttamaa kuormitusta ja tehdä kokemuksesta mahdollisimman turvallinen ja rauhallinen.
Lasten hammashoidossa tehdyssä tutkimuksessa verrattiin perinteistä odotushuonetta moniaistiseen odotustilaan, johon kuului muun muassa vuorovaikutteinen valaistuselementti ja rytminen musiikki. Tutkimuksessa ympäristöllä havaittiin yhteys ennen hoitoa koettuun ahdistukseen.
Tämä ei tarkoita, että tietyn värinen lamppu poistaisi hammaslääkäripelon.
Se kertoo, että tilan ympäristö on osa palvelukokemusta jo ennen varsinaisen palvelun alkamista.
Samaa ajatusta voi soveltaa klinikoihin, hoivaympäristöihin, hotelleihin, kylpylöihin ja vastaanottotiloihin.
Jos tilan tehtävä on rauhoittaa, valaistuksen pitää auttaa sitä tekemään tehtävänsä.
Hyvä valaistus voi myös säästää rahaa
Valaistuksen taloudellista arvoa ei tarvitse etsiä vain myynnistä. - Se löytyy myös käytöstä.
LED-valaistus, järkevä mitoitus, päivänvalon hyödyntäminen ja toimiva ohjaus mahdollistavat sen, ettei valoa tuoteta täydellä teholla siellä ja silloin, kun sitä ei tarvita. Aalto-yliopiston tutkimuksessa liikenteeseen mukautuvan ulkovalaistuksen arvioitiin voivan vähentää valaistuksen energiankulutusta noin 50 prosenttia ja koko valaistusjärjestelmän elinkaarikustannuksia noin 25 prosenttia verrattuna vastaavaan LED-järjestelmään ilman liikenteeseen mukautuvaa ohjausta.
Kohde on katuvalaistus, joten lukua ei voi sellaisenaan siirtää esimerkiksi ravintolaan tai kotiin.
Periaate kuitenkin säilyy: valaistuksessa ei kannata ostaa vain valaisimia. Kannattaa suunnitella järjestelmä.
Siksi myös asennuksella on väliä
Hyväkin valaistussuunnitelma voidaan pilata työmaalla. Valaisimen sijainti muuttuu. Suuntauskulma jää tekemättä. Himmennys ei toimi suunnitellusti. Värilämpötila vaihtuu vahingossa. Valaisin korvataan toisella tuotteella, jonka optiikka on erilainen. Paperilla muutos voi näyttää pieneltä.
Tilassa se voi muuttaa kaiken.
Siksi valaistussuunnitteluun kuuluu mielestäni myös ajatus kontrollista: suunnitelman pitää selvitä piirustuksesta valmiiksi tilaksi.
Valaisimen hinta ei yksin kerro valaistuksen laadusta. Olennaisempaa on, mitä sillä tehdään, mihin se sijoitetaan, mitä se valaisee, mitä jätetään varjoon ja miten kokonaisuutta pystytään ohjaamaan eri tilanteissa.
Kalliimpi valaisin ei ole tavoite. Arvokkaampi tila on.
Kun valaistuksesta leikataan rakennusvaiheessa, säästö näkyy heti Excelissä. Menetettyä arvoa on vaikeampi nähdä.
Miltä 500 000 euroa materiaaleihin ja sisustukseen käytetty tila näyttää, jos valo ei tuo niitä esiin?
Mitä maksaa ravintolalle tila, jossa asiakas ei halua viipyä?
Mitä maksaa hotellille huone, joka näyttää verkossa ja asiakkaan silmissä keskinkertaiselta?
Entä mitä arvoa syntyy tilasta, johon ihminen astuu ja ajattelee lähes huomaamattaan: Täällä tuntuu hyvältä.
Siksi ajattelen valaistussuunnitelmaa ja laadukkaita valaisimia sijoituksena.
Niiden tehtävä ei ole tehdä projektista kalliimpaa.
Niiden tehtävä on auttaa saamaan enemmän irti kaikesta siitä rahasta, joka projektiin käytetään muutenkin.
"Hyvä valaistus ei ole rakennuksen päälle ostettava koriste. Se on yksi niistä asioista, joiden kautta rakennuksen arvo koetaan." - Eea rajamäki
“Hyvä valaistus ei ole rakennuksen päälle ostettava koriste.
Se tekee arkkitehtuuriin sijoitetun rahan näkyväksi.”
Lähteet
The Value of Daylight in Office Spaces – MIT / Building and Environment
Yli 5 000 Manhattanin toimistotilan tutkimuksessa hyvä päivänvalo yhdistyi noin 5–6 % korkeampaan vuokratasoon.
https://realestateinnovationlab.mit.edu/research_article/the-value-of-daylight-in-office-spaces/
Daylighting Impacts on Retail Sales Performance – Heschong Mahone Group
108 myymälää käsittäneessä tutkimuksessa päivänvalollisiin myymälöihin liittyi merkittävästi korkeampi myynti.
https://www.researchgate.net/publication/261618167_Daylighting_Impacts_on_Retail_Sales_Performance
Shedding Some Light on Store Atmospherics – Summers & Hebert
2 367 asiakkaan kenttätutkimuksessa tuote-esillepanojen valaistus vaikutti siihen, miten asiakkaat lähestyivät ja käsittelivät tuotteita.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S014829639900082X
The Influence of In-Store Lighting on Consumers' Examination of Merchandise – Areni & Kim
Myymälän valaistus vaikutti asiakkaiden tapaan tutkia ja käsitellä tuotteita, vaikka suoraa vaikutusta myyntiin ei havaittu.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/016781169490023X
Lighting Up Your Product – TU Delft
Tutkimuksessa valaistuksen ominaisuudet vaikuttivat siihen, millaiseksi tuotteen esteettinen, toiminnallinen ja laadullinen arvo koettiin.
https://research.tudelft.nl/en/publications/lighting-up-your-product-the-influence-of-retail-lighting-on-prod/
Fast Food Restaurant Lighting and Music Can Reduce Calorie Intake and Increase Satisfaction
Rauhallisempi valaistus ja musiikki vaikuttivat ravintola-asiakkaiden viihtymiseen, käyttäytymiseen ja kokemukseen.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/23045865/
Waiting Room Environment and Dental Anxiety
Tutkimuksessa moniaistinen odotusympäristö, johon kuului myös valaistus, vaikutti lasten kokemaan ahdistukseen ennen hammashoitoa.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31888588/
Adaptive LED Lighting and Lifecycle Costs – Aalto-yliopisto
Mukautuvan LED-katuvalaistuksen arvioitiin vähentävän energiankulutusta noin 50 % ja elinkaarikustannuksia noin 25 % verrattuna LED-ratkaisuun ilman vastaavaa ohjausta.
https://research.aalto.fi/en/publications/effect-of-adaptive-control-on-the-led-street-luminaire-lifetime-a/